Laura lähti täältä sunnuntaina pois, möh :[ viipyi se kuitenkin keskiviikosta asti. Mut no aina tää on ollut tämmöstä, mikään yhteisaika ei riitä. Sinällään. Siskokin kävi perheineen lauantaina, tehtiin niille tonnikalapiirakkaa (oli aika hyvää). Oli ihana nähdä kummipoikaa, viimeksi näin toukokuun lopulla. Kauheasti se oli kasvanut, ja mustelma otsassa :) kyllä se näytti vielä muistavan kun ei vierastanutkaan, ensin vähän aikaa katteli mutta käveli sitten luokse ja pyrki syliin. Mih.
Sunnuntaina kun Loora lähti niin sitten tulikin jo äiti käymään ja toi puolet kauppojen sisällöstä minulle, voi sitä. Sitten kun jäin taas yksin tähän asuntoon niin iski hetkellinen yksinäisyys. Ei sillä että asunnossa olisi jotain vikaa, mutta kun ensin on festareilla ihmisvilinässä ja sitten viettää 5 päivää parhaan ystävänsä kanssa niin kyllähän se vähän hölmöltä aluksi tuntuu olla yksin. Vaikka osittain haluaakin ehkä. Silleen. No, näin se menee.
Nyt taas ei varsinaisesti huvittaisi paljoa käydä ihmisten ilmoilla. Tai voisi huvittaakin muttei vaan jaksa lähteä. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.

Kelalla kävin tänään ja ostin turhamaisuuksia jotka on samalla käytännöllisyyksiä. Ette ikinä arvaa mitä!

Ja eilen juna-asemalla jotkut miehet (kaiketi alkoholin vaikutuksen alaisena jokseenkin, en tiedä?) moikkailivat minua ja äitiäni, öö.

Tuparit lähestyy! Toivottavasti. Näillä näkymin päivämäärä olisi 20.9 tai 27.9. Mitäs sanotte?

Väsyttää.


np. Animal Alpha - Trøbbel