Terve. Nousin tänään ylös jopa kahdelta. Ja näin mukavaa unta, hmmh. Vaikka siinä aluksi olikin vähän merkelöintiä (viinat varastettiin) ni loppua kohden oli semmoinen mukava juttu. Juu.
Löysin tässä JIM-kanavan ihmeen, sieltä tuli vähän aikaa sitten Haamutiimi ja nyt tuossa taustalla pyörii hulluja japanilaisia, joita brittimies selostaa. Kaikkea sitä. Mut niin, ei minun oikeastaan pitänyt katsoa sitä haamuohjelmaa mutten taas voinut vastustaa kiusausta. Siinä on joku poppoo, mikä käy tutkimassa eri paikoissa että kummitteleeko niissä. Siis joku heidät pyytää paikalle ja ne siinä sitten mittailee erilaisilla laitteilla että onko todisteita paranormaalista toiminnasta. Ja vaikken nyt tykkääkään pelotella itseäni mitenkään erityisesti niin pakko kattoa se seuraava jakso, siinä on joku kummitteleva teatterinomistaja. Huu! Hiipparoi siellä lavalla. No joo enivei.
Odotan nyt että kahvi keittyy.

Ainiin ja olen maanantaista asti sittenkin kulkenut pyörällä kun huomasin että pakkanen oli laskenut -6. Nyt se on jtn -4. Mutta nyt sitten taas alkaa lunta olla enemmän :/ Ei siinä, tykkään minä lumesta mutta pyöräni ei.

Ei, en ole vieläkään saanut aikaiseksi lukea. Katsotaan nyt. Tuli muuten taas lisää muistettavaa verokortin myötä. Pöhpah.


EDIT// Mietin tässä että miten kuolema oikeutetaan. Tai tarvitseeko sitä oikeuttaa? Kuolemahan on luonnollinen osa elämän kiertokulkua. Joten onko ns. asiaan kuuluvaa että eletään elämää niin kauan kunnes kuoleman aika koittaa, ts. vanhana tai kuolemansairaana, jolloin kuoleman on ns. tarkoitus tulla. Ja sitä ennen pitää elää asiaan kuuluvalla tavalla. Mutta onko kuolema oikeutettua etuajassa jos ei kykenekään noudattamaan normaalia elämän kiertokulkua, ei pystykään elämään miten oikeasti kuuluisi. Onko oikein kuolla, jos vaan tuntuu pahalta tai ei pysty. Jos ei ole samanlaisia edellytyksiä elää kuin normaaleilla eliöillä. Onkohan oikeitus väärä sana tässä yhteydessä. Jaa, no, niin siis kysymys kuuluu, että onko meidän kaikkien elettävä täällä siihen asti kunnes kuolema tulee väistämättä, itse voimatta siihen mitenkään vaikuttaa, vain sen takia että on tänne syntynyt. Mutta mitä jos on syntynyt jotenkin vajavaisena. Oli se sitten fyysinen vajavaisuus tai henkinen. Tai psyykkinen. Tai neurologinen. Sitä minä vaan mietin. Onko meidän elettävä kaikesta huolimatta?


np. Flyleaf - I'm So Sick