Kävin tänään mummolla. Sitten mentiinkiin käymään isosetäni (ja hänen vaimonsa) luona, vihdoin! Ukin nuorimmalla veljellä siis. Se oli mukavaa, setä oli oikein pitkänhuiskea edelleen, ja hiljainen, tai sanottaisiinko rauhallinen. Ja jotenkin Tolkienmainen, vieläkin. Tullut suvun miehiin. Taitaapa olla pisin veljeksistä hän? Juu. Katselin vanhoja valokuvia, löysin isänikin sieltä. Ja täytyy sanoa että minun sukulaismiehet on olleet hyvin komeita nuorina, etenkin ukin keskimmäinen veli! Kuvitelkaa nyt mielessänne sellainen vanhan kotimaisen elokuvan sankari. Heheh. Jolla on pitkä ja kapea, aatelinen nenä. Vai onkohan se aatelinen? No hieno kuiteskin.
Kävi myös ilmi, että heidän kotinsa oli isäni lapsuudenkoti. Enhän minä tiennyt, ei iskä kerro minulle mitään ellei siltä kysy. Sen kanssa onkin vaikeinta löytää oikeat kysymykset kun ei tiedä mitä kaikkea hän tietää. Mutta joka tapauksessa, on nyt sitten tullut sielläkin talossa käytyä, taidanpa mennä uudestaankin.
Sedällä oli myös kaksi kissaa, veljekset Napo ja Nöpö, joista ensin mainitun koko nimi on Napoleon, högö :> ei ollut vaikea arvata kumpi niistä oli pomo. Napoleon tuli köllimään olohuoneen matolle hyvin itsetietoisen näköisenä ja vilkuili minua silmät sirrillään. Se oli veikeä. Ja iso ja pörröinen. Myöhemmin pienempi ja kesympi veljes tuli alakertaan minun rapsuteltavaksi. Kova poika kehräämään.
Että sellaista. Jännittävää saada lisää tietoa sukulaisista. Löysin hienoja vertailukohteita. Yllättävän paljon minun ja serkusteni ynnä muiden lähisukulaisten piirteet ominaisuudet on tulleet parinkin sukupolven takaa. Minun suku on jännittävä! Isän puolelta ainakin. Kohta innostun ja alan tehdä tutkimusta. Antiikin Kreikkaan asti.

Kirjoitanpas minä nyt usein tänne. Mutta älkää huoliko, mitä varmemmin tämä laantuu jo huomenna. Menen sitä paitsi töihin ja kaikkea.


np. Jenni Vartiainen - Kerro Miltä Se Tuntuu