Eilen oli kivaa. Kävin kaverin kanssa 5. Potter-leffan ensi-illassa, ja oli oikein hyvä näytös. Paras Potter-leffa tähän mennessä, edelliset on olleet enemmän tai vähemmän masentavia tiettyjen epäonnistumisien osalta. Mutta tässä toimi oikeastaan kaikki, jea. Voisin ehkä jopa suositella tätä leffaa epä-Potteristeillekin. Oli kaikkea mielenkiintoista visuaalista sälää jne. Kiitän ohjaajaa olennaisten asioiden löytämisestä, aiempien epäkohtien korjaamisesta ja onnistuneista tarinan tummista sävyistä, sekä entistä paremmin esille tuodusta henkilökemiasta jne plää. Wiuh, tulipa tästä ylistävä. Ja psst, Rupert on ihana.
   Juu ja sitten, seuraavaa tapahtui. Mentiin kaverille ja sitten soi minun puhelin. Vastaan. Soittaja esittelee itsensä Risto Reippaaksi. Mietin heti että mitä helevetin persettä, miten kummassa raasulaama voi minulle soittaa. Olin koko ajan että siis anteeks mitä ja pyysin selventämään että mikä vatun Risto Reipas. Sitten se jo sanoi itseään joulupukiksi jne. Lopulta kävi ilmi, että kyseessä oli väärä numero, kun sanoin että juu ei kyllä olla nähty tänään yhtään missään, kun se siitä kyseli.. Mahtoi sitä miestä hävettää sen jälkeen, muhaha. Ihan kummallisia miestilanteita ollut minulla tässä viime aikoina. En mie ymmärrä.

Ja voih, rakastan ystävääni, sain häneltä synttärilahjaksi kirjan Johnny Deppistä :'] ihanaa. Siinä on kuviakin. Thih.
Johnny Deppistä elokuviin; nyt on menossa Nelosella elokuvaversio Lady Chatterleyn rakastajasta. Melkoista ilostelua, huhheijaa. Ei sitä joka leffassa näe alastonta miestä hieromassa saippuaa ympäri kehoaan.

Tänään pitäisi vielä nähdä yhtä toista ystävää pitkästä aikaa. Olenpa sosiaalinen.

Join tänään giniä keskellä päivää.


np. von Hertzen Brothers - Let Thy Will Be Done